Kesän kuulumisia

Johan oli kesä! Täynnä touhua ja tuntuu että nyt syksyä kohti vauhti vain kasvaa. Teen lyhyen katsauksen kesän tekemisiin ja kohokohtiin :)

Työni puolesta kesään kuului lukuisia kauniita auringonnousuja :)
Välillä piti työmatkalla ihan pysähtyä ihailemaan.

Ei kesää ilman mansikoita!

Kesäkuussa tein aika reilusti töitä ja treenit menivät täysin työvuorojen armoilla. Treenasin pääosin portailla sekä juosten ja kickbikellä. Myös lihaskuntotreeniä tein vähän enemmän ja aina kun tilaisuus tuli, syystä että ryhdyin leikkimieliseen leuanvetokisaan kaverini kanssa, jonka taisin aika reilusti hävitä sovitusta tytön 80% hyvityksestä huolimatta :D Jokatapauksessa treenaaminen tuotti tulosta ja leuanveto alkoi sujumaan! Eikä kilpailu ole vielä ohi, odotas vain niin isken vielä... ;)

AgiRotu 2015

Heinäkuun alussa oli pitkään odotettu kisaviikonloppu, AgiRotu 2015. Yövyimme parin kaverin kanssa teltassa kilpailupaikalla, ja onneksemme viikonloppu sattui juuri olemaan se kesän kuumin. Ei palellut yöllä :) Toki koko kilpailupäivien ajan porottava aurinko tuntui itse kullakin ja nesteytyksen tärkeyttä ei voinut korostaa liikaa.

Kuuma oli :'D

Ensimmäisenä päivänä starttasin lainakoiran, schipperke Pepin kanssa 1-luokassa. Lupauduin lainakartturiksi kun ohjaajalla itsellä hajosi nilkka. Pääsin avaamaan Pepin kanssa koko agirodun, olimme ensimmäisen luokan ensimmäinen koirakko, jännää! :) Olimme ehtineet pitää vain muutamat treenit ennen kisoja, ja ensimmäisellä radalla se kyllä tuntui, kun koira pitkin matkaa etsiskeli omistajaansa. Vaan juostiinpa kuitenkin toisella radalla 5 pisteen rata ja sijoituttiin kolmansiksi. Ei huonosti siis!


Ekan kanssa korkattiin 3-luokka perjantaina, juoksimme yhden radan, mikä meni sitten niin täydellisesti reisille :D Tuomari oli saksalainen ja sen huomasi. Eräs paljon arvokisoissa kilpaillut harrastajakin sanoi, ettei ollut koskaan ennen juossut noin vaikeaa kisarataa :D ei siis ihme, että ei ihan taipunut juuri kolmosiin nousseella koirakolla.

Lauantaina meillä oli kaksi rataa tiedossa. Ensimmäinen rata oli karsintarata avoimen SM-kisan finaaliin. Siltä radalta hyl. Finaalin ajan olimme siis kannustusjoukoissa ja paljon tuttuja siellä juoksikin :) Toinen rata oli vasta pitkällä iltapäivästä, eli päivällä oli hyvin aikaa katsella muiden suorituksia. Taisinpa myös nauttia hyvistä unen lahjoistani ja nukkua rentouttavat päiväunet teltan pohjalla :)

Eka oli mainio telttailukoira :)

Iltapäivällä ennen meidän starttia Eka sai käytöksellään minut hermostumaan ja menimme sitten radalle lähes höyry korvista nousten. Koska omaa harmitusta ei koiraan pidä purkaa, ongelmat olivatkin pitkälti minun korvieni välissä. Niinpä nuo kierrokset purkautuivat radalla ehkä vähän tiukempana käskytyksenä ja reippaana liikkumisena. Ihme kyllä tämä yhtälö toimi tällä kertaa, ja onnistuimme tekemään puhtaan radan. Niin teki monta muutakin meidän luokassa, ja lopulta taisimme olla sijalla 11. Loistohomma jokatapauksessa! Kaverit siinä vitsailivatkin, että kannustavat Ekan törttöilemään myös jatkossa ennen omaa starttia niin saa sitten Hennan toimimaan :D Samalla radalla sijoittuikin Ekan emä Ella toiseksi. Ei muuta kun äidin perässä vaan ja vauhtia lisää :)

Sunnuntaina oli ohjelmassa epävirallinen osuus: joukkueviesti ja class open -tasoituskilpailu. Joukkueessa juoksivat Ekan lisäksi sen emä Ella, sisko Mimmi sekä vähän kaukaisempi sukulainen Pimu. Lentävät Luppakorvat sijoittuivat kuudenneksi, oli hauskaa ja ehkäpä ensi vuonna taas uudestaan :)

Open Class -rata oli julkaistu etukäteen ja sitä sai harjoitella niin paljon kuin halusi. Ideana oli, että se osattiin valmiiksi ja aika ratkaisee. Alemmat kilpailuluokat saivat aikatasoitusta 3-luokkalaisiin nähden. Hauska kilpailu ja vauhdikkaita ratoja siellä nähtiinkin! Meillä sattui pari muuttujaa viikolla kun sitä olisi saanut treenata, eikä ehditty harjoitella sitä ihan niin kuin olisin ehkä halunnut. Hyl meille siitäkin, mutta kokemusta rikkaampana jälleen.

Viikonlopun jälkeen ajatuksissa oli mm. se, kuinka kivaa Ekan kanssa on kisata, kun se on niin "varma" noinkin nuoreksi koiraksi. Lähdössä paikalla olo sujuu hyvin, se pysyy hallinnassa eikä tarvitse jännittää sellaisia ylimääräisiä asioita. Tänäkin viikonloppuna virheet olivat käytännössä omiani. Pystyin jokaisen radan jälkeen kehumaan Ekaa ja toteamaan, että se teki hyvän työn ja juuri sen mitä pyysin. Ja avattiinhan me sentään 3-luokan nollatili!

AgiRotu -kuvat © Lotta Käpylä

Viikonlopun viimeinen maalihyppy :)

Kainpo Cup

Kesän aikana Kouvolassa järjestettiin Kainpo Cup -osakilpailu, jossa kikkaroitiin 10 km melko tasaisella asfaltilla. Osallistuin kolmeen osakilpailuun, ja kahdella viimeisellä kerralla sain Kaitsulta lainaan maantiekikkarin oman Cross Maxin tilalle, tuntui kummasti kevyemmältä potkia :D

Juna oli aika ajoissa perillä, joten
 ehdin syödä aamupalan nro 2 pyörätien
 laidassa kilpailupaikalla :)

Ensimmäiseen osakilpailuun kesäkuussa junailin kikkarin kanssa ja suunnistelin sitten asemalta kisapaikalle kuutisen kilometriä reppu selässä. Kilpailun jälkeen hyppäsin parin muun valjakkojunnun kyytiin ja matka jatkui mökkeilemään sekä sukulaisen juhliin Pieksämäelle. Mukava viikonloppu kaikin puolin, sen jälkeen palasin töihin "hyvin levänneenä" vapaapäivien jälkeen :)

Toisen osakilpailun jälkeen kävimme myös katsomassa miltä näyttää syksyn SM-kisojen kisareitti, kun kerran Kouvolassa olimme. Sittemmin olen käynyt siellä myös tekemässä treenilenkkiä.

Tässä Kainpo Cupin tulokseni
13.6. 28.28 (Cross Maxilla)
18.7. 25.11 (Race Maxilla)
8.8. 26.11 (Race Maxilla)

Osakilpailut otettiin lähinnä treenin kannalta, mutta viimeisen osakilpailun jälkeen jaettiin Cupin lopulliset sijoitukset. Taisin olla naisten kolmas, johtuen ehkä ainoastaan siitä että me kolme sijoittunutta osallistuimme useimpaan osakilpailuun :D Joka tapauksessa hauskaa oli.

Flowparkkaus

...oli kesän uusin villitys! Super hauskaa ja oli kyllä myös rankkaa :) Kävin kesällä sekä Tampereella että Hämeenlinnassa kiipeilemässä. Molemmissa kiipesin kaikki radat ainakin kerran läpi. Flowparkkaus kysyi tasapainoa ja kehonhallintaa, sekä hämmästyttävän paljon keskikropan lihaksia jos yhtään muu suoritustekniikka ontui :D (nimim. ensimmäisen päivän jälkeen sikiöasennossa vatsakramppeja potemassa) Suosittelen kyllä kaikille, kiipeily oli älyttömän hauska liikuntamuoto! :)

Seinäkiipeily

Seinäkiipeilemässäkin intouduin käymään muutaman kerran. Kiipesin Salmisaaren kiipeilyareenalla itsevarmistavilla laitteilla, riittävän korkeita seiniä ja helppoa kun voi kiivetä vaikka koko päivän omaan tahtiin :) Raskasta käsille mutta siinäkin kehittyy ihmeen nopeasti :) Kokeilemisen arvoista!

Vesihiihto

Se oli sellainen kertaluontoinen hupipäivä, kun tuttavapiirissä sattui olemaan välineet ja joskus yön pimeinä tunteina tuli sovittua että mennään ihmeessä kokeilemaan :) Mutta älyttömän hauskaa sitten kun pystyyn pääsi! Jossain kohtaa taisi vähän kolahtaa kun nilkka meni mustaksi ja oli viikon verran aika arka, mutta olipahan sen arvoista :D

Uiminen

Uiminen kuului totta kai kesään, enemmän kuitenkin ehkä Ekan osalta kuin minun. Alkukesästä säät eivät ihan suosineet mutta elokuun alussa oli kyllä reilusti hyviä uintikelejä :)

Mökkeily

Jäi kyllä taas vähemmälle kuin mitä olin toivonut. Heinäkuussa sain pidettyä viiden päivän "loman" töistä, jolloin lähdimme koko perheen voimin mökkeilemään. Myös sinne lähti tietenkin kikkari matkaan ja kävin katselemassa uusia treenireittejä :)

Rullaluistelu

Hankin kesällä pitkän matkan rullaluistimet ja sauvat, ajatuksena luistella jossain vaiheessa n. 50km Hämeenlinnaan :D Ei ole vielä tapahtunut, mutta onhan tässä vielä aikaa... Kun kesäkuu ja vielä heinäkuussakin oli kovin sateista, ei luistimet päässeet mitenkään älyttömän kovaan käyttöön, mutta elokuussa kyllä sitäkin enemmän. Tehtiin paljon lenkkejä siskon kanssa, sekä kaverin, jonka kanssa jaan yllä mainitun Hämeenlinna -projektin. Luistelin kesän aikana useamman kerran naapurikaupunkiin Riihimäelle, sekä Järvenpäähän ja Nurmijärven suuntaan Herusiin.

Maastopyöräily

Kesällä innostuin taas pyöräilystä ja teinkin muutamia pidempiä pyörälenkkejä. Yleensä poljen 6-10km lenkkejä, sillä noilla matkoilla voi vielä polkea huoletta lujaa ja mikäs sen hauskempaa :D Yhtenä päivänä intouduttiin kaverin kanssa etsimään vähän "uusia reittejä", eli suomeksi eksymään. Onnistuimmekin siinä äärimmäisen hyvin. Reilun 10km polkemisen jälkeen olimme totaalisen hukassa ja kun sopivasti kohdalle osui vielä paikallinen kaatosade, tunnelma oli taattu. En muista kuinka kauan sitten poljimme ennenkuin saimme edes pientä hajua siitä, missä päin ollaan tai mihin päin pitäisi mennä. Löysimme kuitenkin kotiin ja hauskaa oli :) (ei kyllä sovittu ihan heti uutta reissua)

Elokuussa päädyin sitten ostamaan pyörääni lukkopolkimet! Siitäkös riemu repesi kun niiden käyttöä lähdin opettelemaan. Pihassa kokeilin kuinka kengän saa siihen kiinni ja että se varmasti myös irtoaa polkimesta, ja sen jälkeen otin Ekan matkaan ja lähdin metsään testailemaan. Muutaman kerran kun olin jäänyt odottelemaan Ekaa ja kaatunut naamalleen, päätin viedä sen kotiin jotta voin jatkossa syyttää vain itseäni kun kaadun :D Tyypillistä, että ensimmäisenä on pakko lähteä juurakkoon ja kivikkoon polkemaan, eikä voi ensin esimerkiksi pururadalla opetella pysähtymään ja irtoamaan siitä pyörästä.

Muutamaa viikkoa myöhemmin, samaisen kaverin kanssa lähdettiin tekemään uusi maastopyörälenkki vähän eri maastoihin, joihin ei kuulemma voinut eksyä... Päätin ottaa riskin ja lähteä polkemaan lukkojen kanssa, kaadun jos kaadun ja senhän minä jo parhaiten osasinkin :D Tarkoitus oli kiertää 24km merkitty reitti, mutta jotenkin sitten kikkailtiin matkalla ja eksyttiin, taas. Eipä se haitannut kun päädyttiin hauskalle reitille missä oli kivoja hyppyrimäisiä töyssyjä ja paljon mäkiä. Lenkki venyi 30 kilometriin eikä edes oikein löydetty suunniteltua reittiä, mutta ehkä ensi kerralla :D Ja mitä kaatumisiin tulee, keskimäärin vain 1 kaatuminen/10km, ei mielestäni huonosti ollenkaan ;)


Perheleiri

Syyskuun alussa Kuopion lähellä Syvänniemessä järjestettiin valjakkourheilun perheleiri, jossa oli ohjelmassa juttuja, mitä juuri tällä hetkellä lajin osalta tarvitsinkin: sekä juoksutekniikkaa että potkutekniikkaa. Aamuisin pidettiin vetotreenit, lauantaina juoksin Ekan kanssa 1,8km ja kikkaroin toiset 1,8km, sunnuntaina juoksin saman matkan ja myöhemmin aamulla tehtiin sitten kiihdytysvetoja aloittelevien koirien kanssa :) Sain leiristä todella paljon irti ja niin taisi saada moni muukin. Leiristä jäi hyvä mieli ja varmasti lähden kyllä uudestaankin.

Kesä on sujunut siinä mielessä varsin mallikkaasti, että olen ollut terveenä ja mikään paikka ei ole kokenut liikaa rasitusta vaikka treenimääriä olenkin vähän nostanut. Toivottavasti syksy jatkuu samaan malliin :)

Sinulle annetaan vain hippunen hulluutta.Pidä huoli, ettet hukkaa sitä.

 -Robin Williams