Perjantaina aamusta vein Ekan vanhemmille hoitoon ja Ykän kanssa läksin ajamaan kohti Kouvolaa Ykän kasvattajan luo, missä sain vielä treenata pari koiraa kikkarilla ennen lähtöä. Kun yksi vaatekerrasto oli kuorrutettu mudalla, pakattiin auto ja lähdettiin kohti Joensuuta.
Lauantaina suunnattiin kisapaikalle ja rataselostuksen jälkeen lähdin hölkkäämään reitin läpi. Jännityskin alkoi pikkuhiljaa kohoamaan. Matka oli 4,5km. Reitillä oli jonkin verran mäkiä, ja muutamat alamäet oli vähän jyrkempiäkin. Jalka tuntui onneksi nousevan ihan hyvän oloisesti, mutta hyvälle lämmittelylle oli syytä varata kunnolla aikaa.
Viimein tuli lähdön hetki. Kisakoirani oli saksanseisojanarttu Jetta (Ciri Cirin Aurelia). Jetta oli viivalla tyynen rauhallinen ja odotteli nätisti lähtölaskentaa. Kun se sitten tuli, ampaistiin matkaan. Reitin toiseen alamäkeen juoksin vähän turhan lujaa ja tallasin vielä jonkin juuren tai kiven päälle, mikä sotki jo valmiiksi hallitsemattoman lujan juoksurytmin. Kummasti selvittiin mäki alas ja sain taas homman kasaan. Jossain kohtaa reittiä muistan ajatelleeni, että nyt voisi jo alkaa tuntumaan vähän ikävältä, mutta ei onneksi tunnu. Ylämäkiin Jetta auttoi hienosti, alamäkiin aiemmasta viisastuneena jouduttiin vähän jarruttamaan ja tasaisilla pätkillä saatiin pidettyä hyvä vauhti yllä.
 |
| Kuva Séphora Sirjacques |
 |
| Kuva Séphora Sirjacques |
Kun sitten käännyttiin pidemmälle suoralle, näin edessä kahden muun kilpailijan selät. Kehaisin Jettaa, että jes nyt muuten mennään, ja lisättiin hiukan vauhtia. Seuraavan mutkan jälkeen päästiin toisesta koirakosta ohi, toinen vilahteli vielä edessäpäin puiden lomassa. Siinä kohtaa oli matkaa maaliin ehkä jotain 1-2 kilometrin väliltä. Kun edessä menevä koirakko hetkeksi katosi näkyvistä ja edessä oli nousu, tarjosi Jetta väliin vähän ravia. Kuitenkin pian reitin tehdessä pienen silmukan, tuli jälleen takaa-ajon paikka. Jetta lähti hyvin takaisin laukalle lyhyen nousun jälkeen ja loppumatka olikin enää selviytymistä. Loppukiri onnistui hyvin ja päästiin aika hyvällä vauhdilla maaliin.
 |
| Kuva Outi Pisto |
Itselleni jäi päivän kisasta hyvä mieli ja onnistumisen tunne. Tuloksia en vielä tiennyt, mutta olin joka tapauksessa tyytyväinen meidän juoksuun. Omasta sykemittarista zoomailin, että taidettiin päästä hiukan alle oman tavoitteeni, 15 minuutin. Ja niin päästiinkin, 4 sekuntia alle sen :D Lopulta meidän aika riitti SM-pronssiin! Meidän edessä kiitänyt selkä oli Kaipiaisen Hanna, saman seuran porukkaa ja hänelle jäätiin lopulta 9 sekuntia. Hannalle hopeaa ja Kyyrösen Heidi juoksi mestariksi yli minuutin kaulalla kakkoseen.
 |
| Ykä kokeili miltä tuntuu olla palkintopallilla. Kuva Séphora Sirjacques. |
 |
| Kuva Niina Forsblom |
Sunnuntaina kilpailtiin kaksipäiväisten kärryluokkien toinen päivä sekä canicrossin SM-viesti. Siinä juoksin Jetan kanssa seuran kakkosjoukkueen ensimmäisen osuuden, eli yhteislähdön. Se ei mennyt meiltä ihan nappiin, jostain syystä Jetalla vähän jännitti koko juoksu. Selvittiin kuitenkin vaihtoalueelle ja saatiin viesti kulkemaan maaliin asti. Seuran ykkösjoukkue juoksi pronssille :)
Ensi viikolla kilpaillaan sitten Jämillä koirapyöräilyn sekä muiden kärryluokkien SM-kisat. Siellä pääsen taas saamaan kokemusta uudesta sarjasta, kahden koiran kärrystä. Jännityksellä odotan! Kilpailuun valmistaudun nyt potkimalla paljon kickbike -treenejä sekä käymällä ostamassa uuden kypärän. Vanhakin kypärä on kyllä ihan ehjä, mutta se on jo pari vuotta käytetty niin varmasti on tapahtunut haurastumista. Tavoite on tietty pysyä pystyssä, mutta aina on hyvä olla varusteet kunnossa :)
Sillä aikaa kun Ykän kanssa oltiin Joensuussa, oli Eka käynyt naapurin tytön kanssa mätsärissä Porvoossa ja esiintynyt SIN1 ja BIS3 arvoisesti :) Näppärä pikkupoika ja taitavat on olleet esittäjät. Ekan edellisestä esiintymisestä kehässä on tulossa kohta jo pari vuotta, niin ei ehkä ihan tuoreimmassa muistissa ollut se näytelmäkäyttäytyminen.
