Muksa viikko tähän asti! Liikuntojen puolesta myös varsin monipuolinen :) Sain treeniseuraa kaverista, joka valmistautuu parhaillaan EM-tason kisoihin koirapyöräilyssä. Muutama viikko taaksepäin jouduin pitämään pari viikkoa lepoa penikoille, kipuilivat canicrossin SM-kisojen aikaan aika pahasti. Ihanaa kun nyt voi taas nostaa treenimäärää, ja ainakaan vielä ei tunnu pahalta!
Maanantain vietin agilityn ja lasten parissa hallilla. Pidän seurassamme (Nobody's Dog Sports ry) lasten tunteja muutaman muun nuoren kanssa, ja tällä hetkellä harjoittelemme temppunäytöstä messuksekukseen Koira2014-tapahtumaan :) Lapset on parhaita! Tiedän että lapset jakaa paljon mielipiteitä, mut musta ne on niin hauskoja :D Ne jaksaa innostua mitä pienemmistä asioista, ja mikä on söpömpi yhdistelmä kuin lapsi ja koira? <3
Tiistaina oli vuorossa omat agitreenit, ohjelmassa takaakierto. Oivalsin tunnin aikana, että olen saattanut jossain välissä jopa oppia jotain! ;) Agilityn suhteen syksy on ollut aika tekniikkapainotteinen, eikä haittaa yhtään. Ekalla kun tuota vauhtia tuntuu riittävän niin ei tee yhtään pahaa hioa kulmia ja käännöksiä tiukemmiksi. Alla video aikaisemmista treeneistä, aiheena takaaleikkaus.
 |
| Suolla... Tossa kohtaa vielä hymyilytti |
Eilenpä olikin sitten vuorossa pyöräilyreissu Tanjan kanssa. Aikamoinen seikkailu! :) Lähdettiin jo hyvissä ajoin valosan aikaan, ajettiin autolla ensin lähemmäs maastoreittejä, klikkailtiin mittarit päälle ja lähdettiin polkemaan. Ensimmäiseksi haasteeksi taisi koitua molempien päättäväisyys... Katseltiin tienviittoja ja päätettiin, että Suolijärvelle me mennään. Taisi olla kartan reittien mukaan pisimmällä. No, kun hetken aikaa poljettua tuli Suolijärven kyltti vastaan ja edessä näkyi pieni polku keskelle kuusikkoa, ei ollu vaihtoehtoja. Sinne siis. Noh, ei ehkä 500 metriä ehditty polkea kun oltiin suolla! Mutta koska kyltti sinne näytti, sinne me mentiin. Kyllä joo, sukat kastu ja renkaat uppos, eikä polkemisesta ollut toivoakaan.
 |
| Eipä ihan jokapäivä tuu pyöräiltyä vesikasvien joukossa! |
Kun suo vihdoin loppu ja päästiin takaisin "polulle", matka jatkui mukavasti. Tämän jälkeen ei kyllä paljoa muistikuvia ole... Sen muistan, että Tanjan sport trackerin mukaan vaihtarireitit oli tielle tai metsän kautta. Eihän me nyt mihinkään tielle! "
Joojoo, vähän extremeä!" taisi Tanja tokasta... Seuraava muistikuva on ylämäestä missä multa tippu ketjut. Sen jälkeen päädyttiin risteykseen josta lähdettiin väärään suuntaan mistä jouduttiin vähän matkaa palaamaan. "
Joo tää näyttää kivemmalta reitiltä!" saattoi kuulua mun suusta. Ja edessä oli: järvikaisloja! Mitä ihmettä...
Tässä välissä alkoi hämärtää, ja tajusin jättäneeni pyörän valon autoon. Jes! Eksyksissä ja kohta ei edes nähdä eteemme. Tässä välissä hämärtyy jälleen myös muistikuvat. Sitten kyllä löydettiin kuin löydettiinkin ihan oikealle reitille, missä oli taas niitä ihania tienviittoja. "
Oota mä otan kuvan tosta, ihan siltä varalta et ajetaan täst viel uudestaan ohi ni tiedetään sit et on menty ristiin" heh :D sentään tiedostin ettei mulla ole suuntavaistoa! Tanjan kännykkä sitten näytti että toinen suunta on autolle, toinen on sinne Suolijärvelle. Ja mittari näytti että oltiin "poljettu" vasta 10 km. Ja koska oltiin lähdetty Suolijärvelle, sinnehän me sitten jatkettiin. "
Täytyyhän sun saada treeniä. Sitäpaitsi sinne on näköjään vaan 3,3km!"
 |
| Mitattu maksiminopeus 40km/h :) |
No eipä aikaakaan kun oltiin vahingossa poljettu jostain risteyksestä ohi ja löydettiin itsemme kyseisen järven väärältä puolelta. Ja matka jatkui, nyt sitä nimittäin vielä oli! Yritettiin mennä jotain "lyhintä" reittiä takaisin autolle, mutta jostain syystä hetken kuluttua pyörän renkaiden alla ei enää ollutkaan polkua! :D Koska nyt oli jo meilkein säkkipimeää, aloin polkemaan kännykkä kädessä taskulamppu päällä. Eipä sitten löydetty lyhyttä reittiä, välissä rämmittiin umpimetsässä, välissä taas kunnon reitillä, kun taas tiedettiin missä ollaan, tiedettiin myös sen samaisen suon olevan tulossa... Hirveesti ei olis huvittanut, mutta lähes ainut vaihtoehto: ei muuta kun uudestaan läpi. Ja nyt ne sukat vasta kastukin, kun ei edes nähnyt mihin astui :D Lopulta takas autolla ja riemun huudahdukset ja tuuletukset ei toivottavasti kuulunut ihan kauheen kauas. Matkaa taisi kertyä noin 27km. Ei ehkä älykkäin reissu, mutta sitäkin hauskempi! Illalla rentouttava jalkahieronta ja sauna olivat piste i:n päälle <3 Kannustan ehdottomasti muitakin tuttuja osallistumaan kaikenmaailman hierontakursseille, voin toimia muillekin koekaniinina!
 |
| Vihdoin takaisin autolla! |
Jossain välissä kesken eilisen pyöräretken, sovittiin (en todella tiedä mikä sillon vaivas) että seuraavana päivänä olisi vuorossa porrastreenit. Se kun kuuluu mun kuntoremontin treeniohjelmaan.
Tänäänpä sitten Hyvinkään Sveitsin portailla! Lähtöä tehdessäni huomasin kenkieni olevan vielä märät... Mutta koska mentävä oli, valinnan varaa ei ollut: kengät piti puhaltaa kuivaksi. Hetken jo epäilin omaa toimintaani, mutta toimi!
 |
| Keinoja kaihtamatta! Treenaamaan on päästävä ;) |
Pääsin lisäämään vähän portaiden määrää, vähän toistojen määrää sekä kilon painot jalkoihin. Jes! Vain kilot siksi, että muuta ei vielä ole. Hyvä treeni! Koska metsään asti oltiin raahauduttu, ehdotin mennä ulkoilureitin varteen tekemään vähän lihaskuntoa ulkosalilaitteille. Sinnepä suunnattiin seuraavaksi, vatsat tehtiin asiallisesti ja vähän selkiä, ja siihen se sitten loppui. Tanja löysi välineen, jota oli tarkoitus raahata maata pitkin (ehkä. ainakin me tehtiin niin:D). Sillä vähän vielä reisiä hapoille toisen raahatessa ja toisen ollessa kyydissä painona. Lisäksi sain vedettyä jo 3 leukaa! Se oli mulle kehitystä, viimeksi meni vain 2 ;)
 |
| Onko muuten vähän päheet nilkkapainot! |
 |
| Porrastreenin jälkeen :) |
Joo, mahtipontista... Takaisin asialinjalle. Kotiin päästyäni iski voimatreenikärpänen. Se oli hämmentävää, ikinä en ole perustanut voiman treenaamisesta ja siksipä sitä ei mulla juurikaan ole. Onneksi treeniohjelma pakotti sitä nyt tekemään :) Kokeilin sitten vielä tehdä toisen sarjan vatsoja pienellä painolla, sekä toisen sarjan selkiä vähän isommalla painolla. Sisko tuli jälleen apuun, tosin se taisi vaan nauttia katsellessaan isosiskoa kärsimässä :D Molemmat päivän painot isä kaivoi mulle vintiltä, kun en vielä ole parempia pystynyt ostamaan. Mutta kyllä noillakin alkuun pääsi kun vähän sovelsi :D
 |
| Voihan siskon vahingoniloinen virne :D |
Parasta treenaamisessa on se, että saa itse haastaa itseään, ja siinä harvoin häviää ;) Ja se olo mikä tulee sen jälkeen kun on ollut pistämässä itsensä likoon ja selvinnyt. <3
- Usko itseesi enemmän kuin epäilet
- Tee enemmän kuin olet tekemättä
- Säästä enemmän kuin törsäät
- Välitä enemmän kuin olet välittänyt
