Tavoitteina oli Podin kanssa tehdä ehyt suoritus ja olla kaatumatta, Ekan kanssa puolestaan asetin tavoitteeksi vuoden takaisten kisojen tuloksen, ensimmäisen kisatuloksemme (10.10). Se oli vertailukelpoinen, koska kisa käytiin samassa paikassa ja samassa kohtaa treenikautta. Mutta miten tavoitteet täyttyivät?
Emme ehtineet tehdä Podin kanssa kovin montaa treeniä ennen kisaa, ja viimeinenkin treeni mitä tehtiin, näytti suunnilleen tältä...
... ja oma kikkarointini suunnilleen tältä... (tarkoitukseni oli vain ikuistaa, kuinka hienosti Ekan sukulaiskoira Tytti osaa kulkea pyörän vieressä :D)
Jokatapauksessa, treenattu oli :D
"The only bad workout isthe one that didn't happen."
Aamulla klo 9 kisapäivä alkoi rataselostuksella ja sen jälkeen lähdettiin parin muun junnun kanssa kiertämään kisareitti ilman koiria kikkareilla. Hiukan olin kauhuissani yhdestä alamäestä jonka päässä oli mutka, koska siinä oli hienoa hiekkaa mihin renkaat upposivat aika reilusti. Lisäksi kuulin että starttaan luokan viimeisenä, mikä tarkoittaisi mahdollisia ohitustilanteita.
Puolisen tuntia ennen oman luokan alkua alkoi tapani mukaan jännittäminen ja toiminta alkoi muuttumaan älyttömäksi säheltämiseksi ja sinkoamiseksi paikasta toiseen :D Onneksi Podin omistajan, Katrin läsnäolo helpottaa kisapaniikkeja ja saa pääni pysymään kasassa.
Lähtö sujui hienosti, Katri piti Podia ja lähetti matkaan. Podi ampui hyvällä vauhdilla ja vauhdin huuma valtasi mielen. Alku mentiin hyvinkin kovaa, ja hetken kuluttua näin eteemme lähteneen koirakon edellä. Koska Podilla ei ollut vielä paljoa ohitustilanteita kisoissa alla, päätin kokeilla kiihdytystaktiikkaa, vauhdilla ohi. Ja se toimi! Vähän oli ikävä kirittää ylämäkeen kovempaa vauhtia, mutta Podi pääsi hienosti koirakosta ohi. Matka jatkui mukavasti alamäkeen ja Podi veti edelleen hienosti. Hetkeä myöhemmin saavutimme seuraavan koirakon, jonka ohitus sujui myös, joskin jouduin karjumaan vähän lujemmin käskyä ettei Podi jäänyt tutustumaan kisakaveriin. Jokatapauksessa matka jatkui ja huokaisin helpotuksesta. Nyt ei enää luultavasti ohituksia edessä.
Loppumatkasta molemmilla meinasi vauhti vähän hiipua, mutta sain kiritettyä Podin loppumetreille. Viimeisessä alamäessä taisin innostua vähän liikaa, ja laskettelin vetoliinan vähän liian löysälle ja liina kiertyi Podin takajalan ympärille. Jouduin pysähtymään ja oikaisemaan liinan, mutta onneksi olimme jo niin lähellä maalia että Podi kuuli maalissa odottavien ihmisten kannustuksen ja ampaisimme hyvään loppukiriin.
Laitoin kickbiken tankoon videokameran kiinni, mutta se ei ihan pysynyt loppuun asti matkassa vaan valahti kuvaamaan taakse jääviä maisemia vähän lenkin puolenvälin jälkeen :D Tässä kuitenkin alkupätkää, missä näkyi jotain oleellistakin :)
Hetken kuluttua kun jalat taas kantoivat, lähdimme juottamaan Podia ja join itsekin Activelabin palautusjuoma-annoksen ja toivoin, että reisien tärinä ehtii loppua ennen juoksuluokan alkua. Kun hetken ehdin rauhoittua, alkoi myös nälkä tuntumaan - kisa-aamuna kun ei ikinä pysty syömään kunnollista aamupalaa.
Podin kanssa lopputulos oli toinen sija, aika 10.03, keskinopeus reilut 24km/h. Olen tyytyväinen!
Ruokatauko, parisen tuntia lepoa ja muiden suoritusten seurailua sekä Ekan lämmittely starttia varten. Luokkien välissä alkoi oikeassa reidessä sekä penikoissa tuntumaan kipuilua, ja aloin hiukan epäilemään seuraavasta startista selviytymistä.
Kun juoksuluokka alkoi, Eka oli heti äijänä lähdössä matkaan. Väkisin aina vähän huvittaa Ekan asenne vetohommia kohtaan, tuo koko kun ei ihan niin uskottava noissa piireissä ole :D Eka ulvoi ja sekoili katsellessaan edelle lähtevien koirakoiden startteja. En ole sekoiluun suuremmin puuttunut lähtöviivalla, sillä sitä kovemmalla vauhdilla ja innolla pääsemme lopulta matkaan. Pienen koiran kanssa ei myöskään hallintaongelmia pienestä nykimisestä tule :) Niin kauan kun liinat ei mene solmuun lähdössä hillumisen takia, saa Eka intoilla ihan rauhassa.
Vihdoin tuli lähtölaskenta ja pääsimme matkaan. Eka veti tapansa mukaan tasaisen varmasti, kuola lentää mutta jalka nousee. Reitin varrella oli muutama lampi, ja Ekahan rakastaa uimista... Mitä veikkaatte, päätyikö Eka uimaan? Pari ensimmäistä lampea Eka ohitti mallikkaasti parilla lisäkäskyllä. Luulin jo Ekan luovuttaneen uintiehdotusten suhteen, kun pari minuuttia ennen maalia tuo päätti ihan varoittamatta singahtaa ojaan viilentymään... Onneksi se silti veti mennessään, otti vain oloa viilentävän "ajokaistan" :D Ei siinä mitään, ojasta ylös ja eteenpäin. Saatiin hyvä kiri loppuun, ja viimeinen alamäki ennen maalisuoraa saatiin hyvä vauhti ja askel tuntui suorastaan lentävän. Vähän ennen maalia tuntuikin loppukiri jo aika pahalta, ja maaliviivan jälkeen ei muuta voinut kuin vajota maihin keräilemään (jälleen).
Juostessa ei mihinkään saanut kameraa kiinnitettyä, joten Katri kuvasi vain meidän lähdön ja maaliintulon :)
Ekan kanssa lopputulos kolmas sija kolmesta kilpailijasta :D Aika 9.11, eli 59 sekuntia alle tavoiteajan, keskinopeus reilut 15km/h. Olen tyytyväinen!
Huomasinpa juuri, että tulos oli myös parempi kuin ohkolan tulos viime syksyn kisoissa! Tämähän enteilee hyvää, jos homma jatkuu samaa rataa ilman takapakkeja, paranee meillä tulokset jälleen syksyä kohti. Talvisin treenaaminen on haasteellisempaa kuin kesäisin, siksi syyskauden kisoissa tulokset ovat yleensä parempia kuin kevätkaudella. Siistiä!
 | |
| Superhienot kisakoirat :) |
Lopuksi paljon kiitoksia:
Katrille koiran lainasta, kisaseurasta ja ennen kaikkea henkisestä tuesta! Se oli superupee kokemus! :)
Sonarcille tsempistä ja tuesta niin henkisesti kuin konkreettisesti palautusjuomajauheen muodossa!
Tiinalle, meidän luottolihashuoltajalle! Huomasin Ekan olevan jumissa neljä päivää ennen kisoja, ja Tiina ehti hoitaa Ekan kuntoon niin että pääsimme sittenkin starttaamaan! Lisäksi sain myös itse eilen pintapuolisen vyöhyköinnin, mikä helpotti oloa merkittävästi.
Sekä tietty muille junnuille, jotka tarjosivat hyvän seuran ja vastuksen molemmissa luokissa :)
"Pain is just weakness
leaving your body"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti