6.-7.12. oli sitten tuo Koira 2014 ja viikonloppu oli kyllä todellinen sattumusten summa. Ainakin esitysten puolesta. Olin siis mukana kolmessa eri ohjelmanumerossa. Kerholapset esittivät temppunäytöksen, minä ja pari muuta nuorta, sekä pari ikinuorta järjestimme hömppäohjelmanumeron 'Erilaista agilityä' sekä lasten kanssa kilpailtiin Houkutusten Highwayllä luoksetulokilpailussa.
 |
| Pöllähtäneet, ilmeikkäät ja iloiset esiintyjät! |
Onneksi oli ympärillä paljon auttavia käsiä, en muuten ehkä olisi niin kunnialla viikonlopusta selvinnyt. Milloin oli pyörän kumi tyhjänä, milloin unohtui jatkojohtoa ja muuta oheisvälinettä, milloin oli joku hukassa, ja tietty, kokoajan kiire! Lisäksi pari esiintyjien ikävää sairastumista päivien välisenä yönä sekoitti pakkaa varsin näppärästi. Esitykset sujui kuitenkin oikein mallikkaasti, eikä suurempia hämminkejä tai koirien karkailuja sattunut lastenkaan kanssa. Jossain ihmeen välissä Eka ehti käydä pyörähtämässä myös junior handler ryhmäkehässä hätävarakoirana. Huh!
 | ||||
| Kaikki esitykset ohi, ja sen olen näköinenkin... |
En tiedä kuinka moni tietää sen tunteen, kun on vääntänyt pari kuukautta kahdeksanpäisen lapsikatraan ja koirien kanssa n. 15 minuutin esitystä kasaan, ja lopulta kaikki se työ huipentuu näihin pariin esitykseen. Se on sanoinkuvaamattoman kiitollinen tunne. Eräs lapsista tuli ensimmäisen esityksen jälkeen sanomaan minulle silmät loistaen että "Voi kun näitä esityksiä olisi enemmän, se oli sitten NIIN kivaa!" Voiko sen suurempaa kiitosta saada kaikesta siitä vaivannäöstä?
 |
| Eksu houkutusten highwayllä. Yllätyin kyllä täysin, että pojalla oli aikaa vain lelun vilkaisemiseen! |
 |
| Mielenkiintoinen tilannekuva! Ylivoimaisesti lasten lempparikohtaus koko esityksessä :) |
 |
| Skeittaajakolmikko :) |
No, koska messarin jälkeen alkoikin sitten arki hiukan helpottaa toki sitten repäisin seuraavalla viikolla itselleni flunssan ja kuumeilin muutaman päivän peiton alla. Siksi myös edellisessä postauksessa selvittämäni tuotetestaus jäi hiukan tauolle. Toisaalta ihan mukavaa saada hetki levätä ihan oikeasti.
14.12. käytiin Ekan kanssa vähän epistelemässä. Meidän seuran hallilla järjestettiin marras-joulukuun aikana NoDo-cup, kolmen osakilpailun agilitycup. Ensimmäisissä kisoissa meillä oli hieman erimielisyyksiä asiasta, että hypätäänkö meillä pituusestettä vai ei. Silloin jäi yksi cuppipiste saamatta. Edellisissä osakilpailuissa Eka tykitti semmoiset tulokset että alta pois. Nopeita nollia, kaikilta kolmelta radalta. Viimeisellä kerralla jatkui suunnilleen sama tahti, ohjaajan tukkoisuus ja epävarmuus tajuissaan pysymisestä hiukan näkyi suorituksissa, mutta Eka paikkasi hyvin. Lopputulos oli Cupin kakkossija.
 |
| Hopee ei oo häpee :) |
Sitten niistä testituotteista! Olen nyt pari kertaa ehtinyt testailla Activlab Recovery 2.0 juomaa rankemman treenin jälkeen, ja seuraavana päivänä en kyllä ole edes muistanut treenanneeni kovemmin! Kumma kyllä missään ei tunnu kipua tai kireyttä sängystä noustessa. Myös treenin jälkeinen lihastärinä ja tietynlainen velttouden tunne pysyi poissa. Oman ymmärrykseni mukaan tuo siis viittaa siihen, että juoma saa maitohapot poistumaan lihaksista tehokkaasti ja palautuminen lähtee hyvin käyntiin :) Aion aivan varmasti jatkaa tuon käyttämistä!
Myös Eka on syönyt tyytyväisenä omia jauhojaan, ihan niin samalla aaltopituudella emme koiruuden kanssa ole että se pystyisi mulle tuntemuksiaan kertomaan, mutta hyvin tuo tuntuu voivan eikä jumeja kyllä ole juurikaan esiintynyt. Itse uskon jauheen auttavan, sillä jokunen hetki taaksepäin Ekalla oli ikävä jumikierre lannerangan alueella, mistä ei meinattu päästä eroon. Toki tuotteiden pitempiaikasella käytöllä saadaan parempia ja selvempiä tuloksia, joten käyttö tulee kyllä jatkumaan.
Ja voi minkä menin tänään tekemään... Nyt taitaa käydä niin, että Eka menettää mölliytensä joulun jälkeen ja pikkupojasta tulee ekaluokkalainen. Hui!
Temppunäytöksen kuvat: Suvi Tyynismaa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti