tiistai 24. marraskuuta 2015

NAS-leiri 3

NAS-valmennusryhmän kolmas (minun toinen) leiri pidettiin kuluneena viikonloppuna. Inspiroiva ja kannustava viikonloppu! Näistä leiripäivistä on nyt tullut minulle ehdottomasti kuukauden odotetuimpia päiviä, mutta hyvää kannattaakin odottaa!

Kuten viime leirillä, myös tällä oli ohjelmassa paljon treeniä eri aihe-alueilta. Oli luentoa, kehonhallintaa, klinikkaa, ratatreeniä ja tietenkin myös ilman koiraa tehtäviä harjoituksia. Meidän ryhmä aloitti leirin treenit Teemun ratatreenillä ja päätti Niinun ratatreeniin.

Lauantai

Aamusta kuuntelimme luentoa ja pohdimme vähän asioita, jotka vaikuttavat treeneihin ja kisaamiseen. Mielenkiintoisia stressi- ja tunnejuttuja :) Luennon jälkeen päästiin sitten puuhaamaan itse.

Ensimmäinen treeni siis rataa. Ensin opeteltiin neljä rataa samalla ratapohjalla, sitten tehtiin mitä valmentaja halusi. Tästä treenistä jäi heti älyttömän hyvä fiilis, yllätyin jälleen Ekan osaamisesta ja vähän myös omastani :) Hyvää menoa oli radalla, jalatkin suunnilleen liikkuivat ja edellisten viikkojen sairastelu tuntui pahemmin vasta viimeisen radan jälkeen, kun alkoi hengitys tökkimään. Ei haittaa enää siinä vaiheessa treeniä! :D Teemulla on kyllä aika uskomattomat valmentajan taidot, vihdoin pääsin myös itse hänen oppiinsa.

Kehonhallinnassa oli ihanaa huomata, että edellisellä leirillä hankalat asiat onnistuivat Ekalta nyt huomattavasti helpommin. Kotona tehty työ on siis toiminut :)

Olin juuri edellisellä viikolla kuumeessa kotona suunnitellut ja järjestänyt treenikirjanpitoni ihan uudestaan. Leiriltä sain kuitenkin vielä hyviä ideoita treenien kirjaamiseen, ja nyt vain odotan että löydän aikaa taas toteuttaa näitä ideoita! Tunnustan, että tämäkin lähti jo vähän lapasesta, mutta olen asian kanssa ihan sujut. :D

Sunnuntai

Sunnuntaina päästiin Ekan kanssa taas kepittelemään Leenan silmän alle! Tehtiin paljon lyhyitä toistoja erilaisilla häiriöillä ja ärsykkeillä, mitkä Eka kesti ihmeen hyvin. Kotiläksyksi kirjasin takaaleikkausten opettelun kepeillä hankalista kulmista.

Koirien lepäillessä välillä, meidät ohjaajat laitettiin hikoilemaan ja haastamaan aivojamme Tiian fysiikkatreenissä. Näistäkin treeneistä jäi paljon kotitehtäviä, ja aloitimmekin jo eilen iltalenkin jälkeen kiertelemällä pihan omenapuuta vähän edestä ja takaa :)

Päivän päätteeksi tehtiin leirin toinen ratatreeni Niinun opastuksessa. Nyt sai kyllä juosta kieli keskellä suuta että osuttiin oikeille esteille. Mutta aika hyvin osuttiin! Kokeiltiin pariin kohtaan vähän erilaisia ohjaustapoja, ja hyvin kyllä huomasi mikä oli kätevä ja mikä kätevämpi :) Oli peruskäännöstä ja sokkaria, pakkovalssia ja välistävetoa, japanilaista ja takaaleikkausta. Kun äsken olin juossut Tiian treenissä pääni pyörälle valsseista, oli suuri ilo onnistua Ekan kanssa radalla tiukassa valssikäännöksessä :D Enää noin tuhat toistoa valssia, ja se saattaa alkaa osumaan useammin oikeaan kohtaan kuin väärään. Vaikka Eka oli jo selvästi vähän väsynyt leiristä, ihmeen hyvin jaksoi vielä radalla painella. Tämä treeni oli kyllä loistava piste i:n päälle ja leiri päättyi yhtä hienosti kuin alkoikin.

Koska latasin tietokoneelleni jopa videonkäsittelyohjelman (ja käytin pikkusiskoa avuksi), onnistuin tekemään ratatreeneistä yksinkertaiset koostevideot! Tässä olkaa hyvät :D Vähän huonolaatuisia, mutta lupaan opetella lisää!





Olemme nyt käyneet 3 kuukautta Niinun viikkotreeneissä, ja huomaan jo nyt valtavan kehityksen meidän molempien osaamisessa. Mitähän Niinu meistä vielä kevääseen mennessä leipookaan!


Vähän muitakin kuulumisia

Kävin Ekan kanssa vihdoin luustokuvissa. Kuvattiin kaikki mitä kerralla saatiin: selkä, lonkat ja kyynärät ja tarkastettiin polvet. Tuloksena ilahduttavat SP0, LTV0, A/A, 0/0, 0/0. Kaikki priimaa siis! Joulukuun alussa käydään vielä silmätarkissa ja ottamassa verta geenitesteihin, ja voipi olla että niiden jälkeen Eka löytyy urosjalostuslistalta. Parasta kuitenkin on, että saan harrastaa terveen koiran kanssa <3

Tällä viikolla päästään Ekan kanssa nauttimaan kisareissusta, kun lähdetään treenikaverin kanssa käymään Jyväskylässä. Siellä järjestetään koikkereiden rotumestaruuskisat. Muistan kun vuosi sitten lueskelin ilmoitusta samoista mestiksistä ja haaveilin siitä päivästä kun kisaamme 3-luokassa ja saan osallistua koohojen mestaruuskisaan. Ja kohtapa osallistun!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Saga, lauman tuorein vahvistus

Elokuussa löysin itseni ajelemasta kotiin koiranpentu etupenkillä pienessä pentuboksissa. Palataanpas tuosta ajasta noin vuosi taaksepäin, k...

Suositut tekstit